LAPUAN TUOMIOKIRKKOSEURAKUNTA sai piispanistuimensa v. 1956. Jo vuonna 1555 Lapua mainittiin Isonkyrön kappeliseurakuntana. Itsenäiseksi seurakunnaksi se muodostettiin v. 1581. Seurakuntaa on palvellut tähän mennessä 89 pappia. Seurakunnan jäsenmäärä on noin 14000.

LAPUAN TUOMIOKIRKKO (1827) on viides seurakunnan kirkoista - kolmas nykyisellä paikalla. Sen rakensi Heikki Kuorikoski C. L. Engelin piirustusten mukaan. Alttaritaulu (1845) on B. Godenhjelmin. Katto- ja lasimaalaukset ovat Paavo Leinosen (1927). Nykyisen asunsa kirkko sai peruskorjauksessa v. 1977. Kirkkotekstiilit ovat Seppo Rihlaman ja Jorma Kaasisen suunnittelemat (1977). Kirkossa on noin 1300 istumapaikkaa.

TAPULI kohosi jo neljännen kirkon rinnalle vuonna 1730. Muistomerkit kirkkotarhassa liittyvät kansamme historiaan: esipolvien muistomerkki (Kaarlo Lamminheimo); Kuoleva soturi, vapaussodassa kaatuneiden muistopatsas (Yrjö Liipola, jalustassa silloisen kirkkoherran Wilhelmi Malmivaaran säkeet); Karjalaan jääneiden vainajien muistopatsas (Inkeri Mustonen) sekä jääkäripatsas (Lauri Leppänen & Kaarlo Lamminheimo). Yrjö Liipolan enkelipatsas on pystytetty vuosien 1939-1945 sodissa kaatuneiden haudoille. Lisäksi kirkkopihassa on Suomen sodan aikana v. 1808 Lapuan taistelussa kaatuneiden muistomerkki (Kaarlo Lamminheimo). Kirkon seinässä on talvisodan aikana Lapualle sijoitetun unkarilaisen vapaaehtoispataljoonan jättämä muistolaatta.

LAPUAN TUOMIOKIRKON URUT ovat Suomen suurimmat. Niissä on 85 itsenäistä, 6 siirtoäänikertaa sekä celesta. Vuonna 1938 käyttöön otetut urut suunnitteli musiikkitirehtööri Aarne Wegelius, joka myös valvoi rakennustöitä Kangasalan urkutehtaassa. Julkisivun puuosien koristelun on suunnitellut lapualainen taiteilija Kaarlo Lamminheimo. Urkujen esitteen löydät täältä.

Lisää kuvia Lapuan tuomiokirkosta löydät täältä.