Hevoosella eikä millään hakavasikalla

Hevosjalostusyhdistys näyttää kylässä toimineen melko lyhyen aikaa, vaikka hevosinnostus on toki ollut vahvaa sukupolvien ajan. Tuona lyhyenä aikana on yhdistyksen toiminta ollut sitäkin räväkämpää, sillä toimessa ovat olleet asialle lämmenneet isännät ja nuoret miehet. Oman kylän yhdistystoiminnan päätyttyä on hevoskasvatus- ja jalostustoiminta jatkunut koko Lapuan kattavan Lapuan Hevosjalostusyhdistyksen suojissa.

Hellanmaan Hevosjalostusyhdistys on perustettu 14.2.1938. Toiminnan hiipuminen vähitellen jo 1950-luvulla selittyy varmasti sillä, että niin kuin monessa muussakin toiminnassa niin myös hevosjalostuksessa ja raviurheilussa alettiin tähyämään laajempia näkymiä. Kyläkisojen ja -näyttelyjen aika alkoi olla ohi. Hellanmaan hevosmiesten liittyminen Lapuan Hevosjalostusyhdistyksen jäseniksi tapahtui 1970 yhdessä Ruhan ja Haapakosken kanssa. Tiistenjoki liittyi paria vuotta myöhemmin. Hevosjalostusyhdistyksen johtokuntaan valittiin tuolloin hellanmaalaiset Erkki Hautala ja Taisto Ylimäki, jotka ovat olleet aktiivijäseniä parisenkymmentä vuotta.


Miehet toiminnan ohjaimissa

Yhdistyksen perustavassa kokouksessa on väliakaiseen hallitukseen valittu Aukusti Hautala, Antti Hietakangas, Jaakko Pajula, Kauko Ylimäki, Aukusti Rajala, Feetu Lahdensuo, Matti Myllykoski ja Jussi Porola, varalle Arvi Kattelus ja Eero Toijanniemi. Väliaikainen hallitus on vakinaistettu seuraavassa kokouksessa 25.2., jolloin puheenjohtajaksi on valittu Aukusti Hautala ja varapuheenjohtajaksi Antti Hietakangas.

Perustamisvaiheessa ja vielä sotien jälkeenkin Hellanmaassa on vaikuttanut kaksi hevosjalostusyhdistystä, nimittäin Hellanmaan lisäksi Kankaan - Alahellanmaan Hevosjalostusyhdistys. Etelä-Pohjanmaan Hevosjalostusliiton historiassa todetaan vuoden 1945 kohdalla, että mainittu yhdistys on liiton jäsen. Puheenjohtajaksi on merkitty J. Mäki-Ikola ja sihteeriksi Jaakko Malkamäki. (1) Jälkimmäisen yhdistyksen vaikutus kylän alueella lienee kuitenkin ollut vähäinen koskien ainoastaan muutamia Alahellan hevosmiehiä.

Hellanmaan Hevosjalostusyhdistys syntyi sodan kynnyksellä, joten miehet ja hevoset tarvittiin pian muihin tehtäviin. Toiminta hiljeni, vain tarvittavat kokoukset pidettiin. Mutta jo ensimmäisen toimintavuoden kertomuksessa todetaan, että jäseniä kertyi yhden vuoden sisällä 127 henkilöä, joka tuntuu yhtä kyläkuntaa ajatellen erikoisseuran jäsenluvuksi valtavalta määrältä. Samalla se kuitenkin osoittaa, kuinka tärkeä on hevonen tuolloin ollut. Yhdistystä ei ole mielletty ainoastaan "urheiluseuraksi", vaan tärkeäksi yhteenliittymäksi, joka kantoi vastuuta hevosen jalostuksesta ja kasvattamisesta yhä paremmaksi peltojen ja metsien miehen työtoveriksi.

Yhdistyksen kunniajäseneksi kutsuttiin jo ensimmäisen toimintakauden aikana maanviljelijä, hevoskasvattaja ja jalostusveteraani Viktor Vilhelm Lahdensuo.

Ensimmäisen toimintavuotensa aikana yhdistys järjesti varsanäyttelyn, kilpa-ajot ja iltamat. Kilpa-ajoissa oli 17 hevosta ja näyttelyssä 18 varsaa. Lisäksi yhdistys järjesti kengityskurssin, jossa oli 20 kurssilaista.

Vuonna 1943 pidetyssä kokouksessa valittiin uutena jäsenenä hallitukseen sodan seurauksena haavoihinsa menehtyneen Kauko Ylimäen tilalle Jalo Yli-Rantala, josta tuli yhdistyksen pitkäaikainen sihteeri. Ennen häntä ehti sihteerinä toimia useiden vuosien ajan Väinö Porola ja Yli-Rantalan jälkeen Jussi Porola.

Vuonna 1943 on pidetty ravit ja varsanäyttely. Sotien jälkeen ravit ja näyttelyt kuuluivat vuosittaiseen ohjelmaan. Vuonna 1948 on pidetty yhdistyksen kymmenvuotisjuhla ja juhlanäyttely.

Vuosina 1947-1953 on yhdistyksen puheenjohtajana ollut H.F. Lahdensuo (ptk 26.2.1947) ja hänen jälkeensä Martti Hautala. Rahastonhoitajana toimi Matti Rajala. Ennen häntä 1940-1950-lukujen vaihteessa toimi tehtävässä Viljo Ylimäki.

Hallitukseen ovat Martti Hautalan aikana kuuluneet Feetu Lahdensuo, Aukusti Hautala, M.E.Myllykoski, Aukusti Rajala, Pentti Lahdensuo, Heikki Isoluoma, Eero Toijanniemi, Kaleva Rajala, Reino Kontio ja Arvo Myllykoski (Kaappola). Hallituksessa toimivat eri aikoina pidempiä jaksoja mm. Antti Hietakangas (vpj), Arvi Kattelus, Jaakko Pajula, Jaakko Vilpakka, Toivo Huhtala, Eero Toijanniemi, J.K. Myllykoski ja Matti Pajula.


Aukusti Hautalan nimekäs talli

Hellanmaan hevosjalostusyhdistyksessä oli runsaasti aktiivijäseniä, joiden sydämenasiana ja toisaalta urheilullisenakin motiivina oli hevoskasvatus sekä omiksi tarpeiksi, oman talon tallin kunniaksi ja myös laajempaa tarvetta varten, ihan maatalouden siivellä hoidetuksi liiketoimeksi asti. Kun heitä lähdetään luettelemaan on ensiksi mainittava Aukusti Hautala, joka oli toiminnassa mukana aivan yhdistyksen alkuajoista asti. Hautalan talo muodostui vuosien varrella todelliseksi hevosmiesten kohtauspaikaksi, jossa jo talon emännälläkin oli oma roolinsa. Elma-emäntä kahvitti ja ruokki vuosien varrella lukemattomat kerrat ravien tuomarit ja kauempaa saapuneet kilpailijavieraatkin.

Tulisi pitkä luettelo niistä hevosista, jotka ovat lähteneet Aukusti Hautalan tallista ja saavuttaneet nimeä monissa raveissa. Hänen ensimmäinen juoksijansa oli ori Kiivan Leimu. Sitä seurasivat ori Murron Valtti (1,30,o), ori ET-Tahti (1,35,o), suurjuoksija Maltti, tamma Kaaso, ori Kiltti (suoralla 1,30), 1950-luvulla kilpaillut tamma Toisto, huippuruuna Eevertti, tähtijuoksijaori Vilijalo. Sitäkin suurempi joukko hevosia on Aukusti Hautalan kasvattamana ja välittämänä vaihtanut omistajaa ja päätynyt eri talojen ja töllien käyttöhevosiksi. Poikien vartuttua ovat he olleet kuvioissa mukana isän rinnalla. Erkki Hautala oli pitkään tuttu näky kilpakärryjen istuimella. Samoin oli hänen sisarensa Anna-Liisa (myöh. Leikkola), joka nähtiin usein ravien naistensarjan voittajana.

Ilkka-lehti on tehnyt vuonna 1972 laajan jutun Hautalan tallista jututtamalla Hautalan isäntää ja poikaa. Vielä tuolloin Aukusti Hautala on todennut: "Hevonen on edelleen välttämätön talossa, jossa on mitä moninaisimpia ajoja suoritettavana. Hevosta voi käyttää hyvin paljon moniin pieniin ajoihin, sellaisiin joihin ei traktori käy, taikka traktoria on turha panna käyntiin ja tällaisia ajoja talossa on aina." (1)

Jutussa kerrotaan edelleen:

"Aukusti Hautalan ensimmäinen kilparadoilla esiintynyt hevonen Kiivaan Leima juoksi sellaisia aikoja ja saavutti hyviä sijoituksia, että tämä antoi Hautalalle kiihokkeen hankkia uusia radoille tuotavia hevosia ja hän on trimmannut niitä ravikilpailuihin noin kaksikymmentä, sekä kasvattanut lisäksi useita sellaisia hevosia, joilla oli mahdollisuuksia kehittyä kilpajuoksijaksi."

---

"Hautalan tallista on lähtenyt kilparadoille kaksi tähtijuoksijaa ja tällä hetkellä on juoksijaori Usko tallin kirkkain tähti nimenomaan kylmäverisissä hevosissa. Hautalat, Erkki ja Aukusti sanoivat, että Usko on hevosmiehen ihannehevonen. Se osaa juosta ja sillä on erinomainen kilpailuhalu, mutta ennen muuta, sitä on helppo käsitellä. Se on oriiksi harvinaisen hyväluontoinen ja lauhkea. Uskon kilometriaika on niin hyvä kuin 1,26 ja se on aivan kylmäveristen huippuaikoja tässä maassa. Usko on kymmenvuotias, joten sillä on vielä parhaat vuodet edessä.

Toinen Hautalan tallissa olevista hevosista on lämminveriori Sekmentti, mustankiiltävä tulinen nelivuotias. Se on juossut jo sellaisen kilometriajan kuin 1,24,3. Sekmentin nousu huipulle on vasta alussa. Sillä on kaikki mahdollisuudet kivuta aivan kärkipäähän, mikäli perinnöllisyyteen voidaan luottaa. Sekmentin sekä emä että isä ovat molemmat juoksijoina huippuyksilöitä." (2)

---

Toinen merkittävä "hevostalo" on ollut Arvo Myllykoski (Kaappola), jonka tallista on lähtenyt lukematon määrä hevosia raviradoille ja raskaaseen työhön. Vuonna 1960 julkaistu juttu Ylihärmän tamma- ja varsanäyttelystä kertokoon omalta osaltaan hellanmaalaisesta hevoskasvatuksesta ja erikseen Arvo Myllykoskesta:

"Ylihärmän tamma- ja varsanäyttelyssä viime keskiviikkona palkittiin 3 tammaa ensi palkinnolla. Nämä tammat ovat kaikki lapualaisten hevosmiesten omistamia ja kasvattamia. Lienee varsin harvinaista, että kaikki 'kovimmat' hevoset ovat samasta pitäjästä ja jopa niin, että kaksi tammoista on vielä samasta kylästäkin. Tapaus on varsin merkittävä paikkakunnan hevosjalostustoiminnassa."

"Pienen matkaa Hellanmaan tieltä - umpisen taipaleen takaa tapaamme koko maakunnassa tunnetun hevosmiehen Arvo Myllykosken 'kotohommistaan'. Tyytyväisin mielin hän kertoilee edellisen päivän menestyksestä Ylihärmän tamma- ja varsanäyttelyssä. Hänen omistama 6-v. t. Rotutar palkittiin myös I palkinnolla."

"Tämän Rotutar tamman ostin Teuvalta viime keväänä. Siitä lähtien olen hoidellut ja kasvatellut hevosta. Paljon on ennen tätä tullut osteltua ja 'näyteltyä' hevosia. Toistakymmentä hevosta olen 'näytellyt' kantakirjaan. Olen ostellut hyviä hevosia vähän eri puolilta maakuntaa, joita hoideltuani olen tarjoillut kantakirjaan. Keskustelun kuluessa puuttuu puheeseen myös talon emäntä, sillä hänkin muistaa milteipä kaikki heillä käyneet hevoset. Isäntä mainitsee hänellä olleista hevosista mm. I palk. tamma Rake-Ravin ja hyvän II palk. Nuolikon." (3)


Rajalan loistava hevoskanta emännän peruja

Rajalasta lähdettiin kilpa-ajoihin joskus neljänkin veljeksen voimin. Mukana saattoivat olla Jaakko, Matti, Jussi ja Kaleva.

Rajalasta aikanaan hevosmiestaidot saanut Jussi Rajala muutettuaan Ruhankylään toimi 1950-luvulla monen vuoden ajan hyvällä menestyksellä Lapuan Oriyhdistyksen omistaman siitosoriin ja tähtijuoksijaksi nousseen Raken vakituisena hoitajana ja ohjastajana. Rake oli aikanaan suosittu siitosori Pohjanmaalla.

Hevosviestissä on kerrottu Rajalan hevosmiehistä, eikä aiheetta, sillä jutun ärsykkeenä oli erityinen merkkitapahtuma. Rajalassa käynnistään toimittaja kertoi: "Siellä pistäydyimme Myllymäen veljesten Matin ja Taiston mukana luovuttamassa suurmestari Eri Hovin nopeimman 4 v. varsan palkinnot vuodelta 1958 ori Korvauksen omistajalle, talon nuorelle isännälle Kaleva Rajalalle." (1)

Ilkka-lehdessä on jututettu vuonna 1960 Kaleva Rajalaa, joka on kertonut: "Neljä miespolvea on talossa hevosia kasvatettu ja jos 'merkit paikkansa pitää' niin ei vieläkään pojasta polvi muutu. Pikku-Askokin tietää jo hevosten nimet kuin myös sen, miten hevosta käsketään. Rajalan Iisakki oli ensimmäinen hevoskasvattaja ja hänen jälkeensä ovat kasvattaneet Jaakko ja Kalevan isä Matti." (2)

---

Hevosviestin toimittaja on jututtanut talon vanhaa isäntää Matti Rajalaa edellä kerrotussa haastattelutilanteessa. Olkoon tämä lainaus kertomassa, kuinka hyväsukuiset hevoset hyvässä hoidossa kasvavat ja kehittyvät työhevosiksi ja taitaviksi ravureiksi: "Talon tammakannan emä on tuotu Nurmon Hipistä emännän mukana ja sama tammakanta on talossa ollut 90 vuotta. Ja samasta kylästä on nuori isäntä Kaleva Rajala hakenut emäntänsä." - "Tässä talossa mennään siten teitä isäin astumaa, sanoi Myllymäen Matti. Emännän mukana tullut tamma oli Huima. Sen varsa oli Oiva-niminen tamma. Kun kantakirja 1908 alkoi vei Herman Rajala kirjoihin Oiva varsan, tamman Tuima 413-EP,s.1891, isä Härmänpoika II (r.o. Virroilla)"

"Tuimasta tuli 14 varsaa ja niistä meni kirjoihin 10 varsaa, mm. Einovakaasta 3 varsaa. Tuima palkittiin jälkeläisistään 8 kertaa I palkinnolla. Tuima oli rautias, piirtopää, 150 sm. Einovakaan varsasta t. Einotar 1911-EP, s. 1910, trt, 148 sm, kirjattu III p tuli talon seuraavan polven kantatamma. Ja Einotar varsoi 1934 oriista Heitto 3263 (omistaja Aukusti Hautala) tamman Piili 50073, prt, 154 sm, koe 7.49 - 1.55, 1 luokk. III p. Piili lopetettiin 1955. Piili teki 11 varsaa, niistä Lohdutuksesta ja Eri Johdosta olleet kuolivat. Ja talon nykyisen hevosen II p. o. Korvauksen nimi muuten johtuu edellä mainitusta Lohdutuksen varsan kuolemasta, kun siitä saatiin tilalle korvaus.

Piilistä tuli kirjoihin II p. o. Korvaus (i. Eri-Hovi), juoks. ktk-o. Pirrake (i. Rake), II p. tammoja Suihku (i. Pommitus), Raketta (i. Rake) ja Valma (i. Pora) sekä III p. t. Taju-Tuli (i. Tajuri). Lisäksi on Piilin varsoja huippuruuna Purti (i. Murti) ja juoks. ruuna Pirssi (i. Pirsto). Piilillä on aikuisia varsoja 9 ja niistä on kahta poralaista lukuunottamatta 7 tunnettuja juoksijoita."

"Kaleva puolestaan kertoi, että ori Korvaus on nyt talon ainoana hevosena ja sillä on varma ajaa metsässä ja joka paikassa. Kaleva kertoi edelleen, että kovasti oli kiirettä viime kesänä, kun Korvaus astui 100 tammaa. Väliin kun 12 aikaan yöllä astutettiin viimeinen tamma, oli uusi tamma jo aamulla 5 aikana pihalla." (3)

Jaakko Rajala kilpaili myös tamma Taju-Tulella (s.1949, en. 1,46,4, suoralla 1,43,7), joka jatkoi sukua eri puolilla Suomea neljällä varsallaan: tamma Aro-Tuli ennätys 1,39,9, isä Aromus, jälkeläisten kautta: tamma Lootus (1,32,6), tamma Jetsulleen (1,35,8), ori Tuli-Ponsi (1,34,2) ja 1990-luvun Suomen parhaisiin tammoihin kuulunut A.M.Tuli (1,24,6 km), oli valiojuoksija voittosummalla noin 500.000 mk.

Kilavanajot seuran suaralla

Martti Hautala kertoi, että hänen puheenjohtaja-aikanaan ja tietysti myös jo ennen sitä toiminnan rungon muodostivat em. tamma- ja varsanäyttelyt, "kilavanajot seuran suaralla" ja tietysti osallistuminen naapureissakin pidettyihin raveihin. Tämän kirjoittaja muistaa joskus olleensa Hellanmaan raveissa, jotka pidettiin "Viämerön oikoosella", Vaasan tiellä.

Ravit keräsivät aina nuorisoseuran tuntumaan toistasataa hevosta Lapualta ja lähipitäjistä. Esimerkiksi kauhajokelainen ori Kammo sai Hellanmaassa nimekseen "Maantiekuningas". Osanottajamäärää raveissa lisäsi myös sen aikaiset hyvät palkinnot; kiertopalkintona oli mm. Junkkari-lietso ja kilpasilat.

Ravien aikana oli Nuorisoseuran kentällä tuomarikorokkeena kuorma-auto ja sen lavalla seisoivat kilpa-ajojen tuomarit ja kellomiehet sekä sihteeri. Näinä arvostettuina toimihenkilöinä toimivat usein mm. Samuli Pihlaja, Paavo Ikola, Eero Toijanniemi, Aukusti Rajala, Reino Kontio ja Jalo Yli-Rantala.

Tuohon aikaan kuului ravien oheisohjelmaan mm. tikanheittokisa ja puffetti. Eräinä vuosina ravien niin kuin muidenkin kesäisten tapahtumien virvoittavana keitaana oli tienposkeen rakennettu Kosken Meimin "limonaadi- ja pilsneribaari", jossa kauppa kävi vilkkaasti.

Traktori alkoi rynniä vetopelinä voimakkaasti hevosten rinnalle ja niinpä Hellanmaankin ravipäivänä saattoi pelloilla pyöriä traktoriparvi kilpaillen kyntötaidoissa ja nopeudessakin.

Syksyisin pidettiin kylienväliset ravit lähinnä Hellanmaan ja Ylihärmän kesken. Muutaman kerran toimeenpantiin "sukuvarsanäyttely".


Kylässä monta kasvattajaa ja ohjastajaa

Hellanmaassa oli 1940-1960-luvuilla muutamia tiloja, joissa tehtiin määrätietoista hevosjalostustyötä. Juho Haapalan tamma Pääsky varsoi orivarsat Murtiuksen ja Mutrin, jota käytettiin myöhemmin hyvällä menestyksellä siitoskäyttöön eri puolilla Suomea. Mutrin ennätys kilometrillä oli 1,32, se oli isänä SE-tamma Mutrin-Lennolle (1,23,8 km), joka oli neljä kertaa kuningatarkilpailussa, mm. vuonna 1964 kolmas ja 1965 toinen. Se sai jälkeläisistään, 11 varsasta, "Valio"-palkinnon. Näistä kaksi kannattaa esitellä: Ori Vilperi (1,24 km). Vaikuttaa poikansa Vieterin (1,22,0) kautta Suomen nykyisiinkin hevossukuihin. Lähes samaa voidaan sanoa toisesta Mutrin-Lennon varsasta Vekku-Lennosta (1,26,0 km). Se sai jälkeläisistään "Valio"-palkinnon, vaikka menehtyi jo 6-vuotiaana tallin tulipalossa. - Jussi Haapala ajoi myös 1950-luvulla kilpaa: ajokit olivat ori Sulina (3,14,0) ja ori Maltti, jolla hän saavutti useita voittoja. Suomen Hevostalouden Keskusliitto myönsi hänelle 1960-luvulla hopeisen ansiomerkin.

Toinen hellanmaalainen tammalinja on ollut Rajalan (Matti) talossa vaikuttanut "Tuima" 413-EP. Tämä tammalinja on tähän päivään mennessä tuottanut Suomessa eniten tähtijuoksijoita, eli alle 1,30,o kilometriajan juosseita. Rajalan hevosista enemmän toisaalla.

Rajalan Aukusti oli myös alan aktiivinen kasvattaja. Varsoja esiteltiin näyttelyssä ja useampia tammoja kantakirjattiin, esimerkiksi tamma A-Pirinä ensimmäisellä palkinnolla, tamma Tuula 55561 palkittiin kaksi kertaa ensimmäisellä palkinnolla ja se saavutti jälkeläisarvostelussa parhaan mahdollisen Valio-palkinnon 1858. Käytännön valmennuksesta vastasi Aukusti jr. Rajala. Varsoja syntyi heillä kaikkiaan alun toistakymmentä. Aukusti Rajalalle on myös myönnetty edellä mainittu hopeinen ansiomerkki.

Kolmas Hellanmaassa jalostettu merkittävä tammalinja Suomessa on nykyään Ylimäen tilalla jalostettu ja sieltä periytyvä "Tuima" 1213-EP. Se on merkittävä myös siinä, että linja vaikuttaa edelleen samalla tilalla; menossa on katkeamattomasti jo kymmenes sukupolvi. Kantatamma oli "Tuima" (s.1907). Suku on Taisto Ylimäen omistuksessa jo neljännessä sukupolvessa ja ovat kaikki saaneet kilpailuennätykset. Juoksijajalostuksessa merkittäviä tuloksia saaneita tammoja tästä suvusta voisi mainita mm. Kauko Ylimäen tamma Heilinän s.1934 (1,50,0 km). Seuraava tuottoisa tamma tuli Lollosta s. 1955. Se on puhdas hellanmaalainen jalostustamma, joka periytti kevyttyyppisiä ja hyväliikkeisiä jälkeläisiä, isä oli Feetu Lahdensuon omistama Lootus ja sen isä ravikuningas Lohdutus, emä tamma Mesokas ja emänemä Heilinä. Emän isä oli tähtijuoksija Meso (1,29,4). Ori kasvatettiin Ylimäen tallissa Reino Kontion omistamana viisivuotiaaksi. Meso näytti juoksijalahjansa jo nelivuotiaana "Seuran suaralla" v. 1948 (ensistartti 1,50,0 km) sekä myöhemmin samana kesänä Ylistarossa (1,40,2 km). - Ori alkoi kiinnostaa Etelä-Suomen ravimiehiä ja se siirtyi kaupan kautta Lahteen. Meso kilpaili useita vuosia Suomen kovimmalla tasolla, mm. ravikuninkuudesta vuonna 1951 Seinäjoella ja 1952 Kouvolassa.

Edellä esille tulleella Lollo-tammalla oli kaksi tammajälkeläistä, mm. Veikko Kalliolla syntynyt ja Lauri Latvalalla myöhemmin siitoksessa vaikuttanut tamma Kipi, periyttäjävalio (1,34,6 km). Se varsoi seitsemän varsaa, mm. siitosori Lennon-Ryhti (1,24,8 km), valiojuoksijatamma Kiperä (1,26,3), joka pääsi 1980 kuningatarkilpailuun, ori V-K. Kippari (1,31.5), ori Kilpa (1,29,2) sekä lisäksi kolme muuta luokkajuoksijaa. - Kipi-tamman täyssisko tamma Pampina (1,32,2) oli periyttäjävalio (isä Ponnen-Muisto, en. 1,25,o), omasi kiitettävän luonteen saaden työ- ja juoksijakantakirjauksessa luonnepisteiksi täydet kymmenen. Myös liikkeet olivat kiitettäviä. Kantakirjauksen vetokokeessa meni 12 porrasta, juoksukokeessa 1,59,o km. Pampina oli kirjattaessa viisivuotias, se lukeutui 1970-luvulla maakunnan kovimpiin kilpatammoihin. Esimerkiksi totoraveissa kilpailukirjasta todeten se sai kymmenen voittoa, 17 kertaa se oli kakkonen ja 15 kertaa kolmas. - Pampina periytti myös siitoksessa hyviä ominaisuuksia. Varsat olivat kaikki eri isistä ja saivat kilpailuennätykset; ori Kohina (1,28,8 km), ruunattiin myöhemmin, ori Keula Kuva (1,26,1) voitti urallaan kuusi kertaa valtakunnallisissa V5-lähdön, yhteisvoittoja 22 kpl, ori Vessula (1,28,6), kantakirjaan hyvällä III palkinnolla, tamma Pampitar (1,28,6 km) kantakirjaan ensimmäisellä palkinnolla, tamma Hilpa (1,35,1), hyvällä III palkinnolla. - Tamma Pampitar (isä Vieteri) vaikutta nykyään siitostammana kotitallissaan kahden orivarsansa kanssa. Ylimäen tamma Helun Valo (s.1993 en. 1,35,3 km) on "Tuima" 1213-EP tammalinjan yhdeksäs sukupolvi yhtäjaksoisesti Ylimäen tallissa.

Löytyypä historian lehdiltä sellainenkin uutinen, että Ylihärmän kantakirjanäyttelyssä 1948 on oltu näyttävästi mukana ja palkintoja on tullut neljälle kylän tammalle: Köpi Saarenpään tamma Poraus (hyvä II palk.), Aukusti Rajalan tamma Hipponen (hyvä II palk.), Tauno Kontion tamma Sukkela (hyvä III palk.) ja Kustaa Pajulan tamma Sorra (hyvä III palk.).

Leo Kontiolla oli vuonna 1958 syntynyt tamma Liitos, joka palkittiin työkantakirjassa hyvällä toisella palkinnolla ja Lapuan maatalousnäyttelyssä 1968 ensimmäisellä palkinnolla. Tammaa varsotettiin ja siitä syntyivät seuraavat luokkajuoksijat: tähtijuoksijaori Rapina (1,29,8), suurjuoksijaori Liito Laikka (1,37,o) ja ruuna Vilkin Vikki (1,40,o).

Kari Tienhaaran tallissa olivat 1990-luvun alussa oriit Settis ja Rus lasten ratsastusharrastusta varten.

Viljo Ylimäen tilalla on myös varsotettu tammoja ja kantakirjattiin useampia. Niitä ei valmennettu juoksijoiksi. Kaleva Ylimäki esitteli käytännössä tammat kantakirjaan.

Kaleva Rajalan omistuksessa oli muutaman vuoden aikansa huipputamma, ravikuningatar vuosilta 1953 ja 1954 A.K.Tyttö. Tamma oli tullut Rajalaan ori Korvauksen kaupassa.

Suorastaan patriarkaalista tuntua oli siinä, kun nähtiin Ernst Toijanniemi poikkeuksetta lähiseudun ravien ohjastajana. Hän kilpaili useilla hevosilla, mutta oman maineensa saavuttivat ori Looki ja Peli. Ernst Toijanniemi tapasi matkansa pään kilpa-ajoissa Longinoikoosella 1950-luvulla.

Feetu Lahdensuolla oli ori Lootus ja monia muita hyviä hevosia. Lootus juoksi 2000 m 2.57,2 suoralla maantiellä ollen nopeimpia koko maakunnassa. Lootusta käytettiin myös siitokseen ja sen jälkeläisillä, tammoilla Lotta ja Katrilli Tapani Lahdensuo kilpaili ahkerasti lähipitäjissä 1950-luvulla. Hän kertoi ajaneensa Lotalla 19 voittoa ja Katrillilla 9 voittoa. Silloin sai kaksipäivisissä kilpailuissa ajaa neljäkin kilpailua, eli kaksi lähtöä kumpanakin päivänä.

---

Lapuan Sanomien Hellanmaa-reportaashi kertoo, millaisia hevosia Loukonkylältä löytyy: "Loukon kylässä tultiin Antti Hietakankaan upeaan taloon, jossa pihamaalle tuotiin hevosia enemmänkin, kaikki hyvää sorttia. Tamma Oppi oli laittanut maailmaan 10 varsaa ja oli vielä höyhkä otus." (1)

---

Jaakko Niemi kilpaili myös tammoillaan ja kasvatti hevosia vuosikymmenet. Hänen tammansa jälkeläisistä polveutuva ori Ero-Visku (1,23,7-1,25) voittosumma 286.300 mk kuului 1990-luvun alkuvuosina Suomen nopeimpiin. Oriin emä on Niemen Jaakon Ero Kopio.

---

Veljekset Onni ja Tauno Kontion omistamaa kantakirjaori Merkittyä käytettiin myös siitokseen. Se jätti vahvoja työhevostyyppisiä jälkeläisiä 1950-luvulla.

---

Heikki Isoluoma ajoi 1950-luvulla kilpaa aluksi toisen palkinnon kantakirjatamma Murtin-Tähdellä sekä myöhemmin Mili-tammalla. Arvi Malkamäki kilpaili samoihin aikoihin menestyksekkäästi ruuna Topolla. Samuli Kangas ajoi kilpaa jonkin verran samoin kuin Matti Orrenmaa ja Jussi jr. Kankaanpää. Pauli Hyvärinen kilpaili 1960-luvun alussa Raken jälkeläisellä Lauha-tammalla.

---

Paavo Herttua tarjosi ja vei kantakirjaan sekä omia että toisten omistamia hevosia. Pekka Hyvärisellä ja Olli Natrilla oli myös kantakirjattuja tammoja 1950-luvun loppupuolella.

---

Myllykosken ja Huhtalan kylät kuuluivat alunpitäen myös yhdistyksen toimipiiriin. Myllykoskelaisista hevosmiehistä on ennen muuta mainittava Emil Loukola, joka kasvatti hyviä työhevosia ja esitteli niitä näyttelyissä kantakirjattaviksi.

Toivo Huhtala ajoi myös kilpaa 1950-1970-luvulla monella hevosella, niistä eräs oli mm. tamma Pirstokas. Jaakko Huhtalan tallissa ovat hevoset "vaikuttaneet" lähes 1990-luvulle saakka. Hänen omistamansa Varjon-Tyttö palkittiin jälkeläisistään "Valio"-palkinnolla; yhdeksän varsaa, joista viisi luokkajuoksijoita. Hänen omistamansa tamma Pirston-Varjo sai eräänä vuonna 1950-luvulla Hellanmaan nopeimman juoksijan palkinnon.

Jaakko Huhtalan hevoskasvatustoiminta muodostui pääosin tammojen varsoittamisesta 1950-1970-luvuilla. Hän muisteli varsoja syntyneen tallissaan kolmisenkymmentä.


Harrastajat ovat vähentyneet

Viimeisinä vuosikymmeninä hellanmaalainen hevosjalostus on ollut vain muutaman henkilön varassa. Eräitä heistä on syytä mainita. Erkki Hyvärinen innostui 1970-luvun alussa lämminverihevosista ja osti Martti Kumpulan kanssa (Alahärmä) tamma Pernilan (s. 1970 Tanskassa). Se kilpaili omistajansa Martti Kumpulan ohjastamana kohtalaisella menestyksellä. Pernila (1,20,7) siirtyi siitoskäyttöön ja Hyväriselle jäi tammasta tammavarsa Pitha, joka siirtyi myöhemmin jalostuskäyttöön varsoen Hyvärisellä yhdeksän varsaa, jotka yhtä lukuunottamatta myytiin 1-2-vuotiaina eri puolille Suomea. Hyväriselle jäi ravuriksi ori Pitheri (1979, ennätys 1,17,3 km) valiojuoksija. V. 1984 se saavutti seitsemän voittoa osoittaen lahjansa jo parivuotiaana ensimmäisissä starteissaan. Juoksu-ura päättyi valitettavasti melko nuorena jalan loukkaantumiseen. - Tamma Pithan (isä Harpers) kaikki jälkeläiset saivat kilpailuennätykset eri puolilla maatamme. Tämä tammasuku vaikuttaa nykyään jo neljännessa polvessa Martti Kumpulan omistuksessa.

Jussi Mäkinen oli myös innokas hevosmies. Hänellä syntyi 1962 tamma Vilinä (isä Hautalan tähtijuoksija Vili-Jalo). Se oli vireä ja hyvä ohjastaa, kantakirjattiin hyvällä kolmannella palkinnolla. Sillä ei kilpailtu, mutta se jätti jälkeensä kaksi luokkajuoksijatammaa: Muiston-Tyttö (s.1970), isä Ponnen-Muisto (1,25,o). Muiston-Tyttö kilpaili vuosina 1974-1977 (1,35,o) voittaen muutaman kilpailun ja tuli useita kertoja totokilpailuissa kolmen parhaan joukkoon. Tamma kantakirjattiin juoksijakantakirjassa toisella palkinnolla. Tamman omisti ja valmensi Erkki Puhto. - Toinen Vilinän jälkeläinen oli Sukkela (s.1975, isä tähtijuoksija Yliveto. Tamma kilpaili useamman vuoden aikana harvakseltaan saaden ennätyksen 1,34,4 km. Sukkela sai juoksijakantakirjauksen toisella palkinnolla. Sen omisti ja ohjasti samoin Erkki Puhto. Sukkelaa varsotettiin ja se teki harvinaiset elävät kaksoisvarsat; orivarsa Onnen-Poika sai ennätyksekseen 1, 37,o km. Tamma Onnen Tytöllä ei kilpailtu. Nopein jälkeläinen oli tamma Pontentela. Sen ennätys oli 1,32,6 km ja se kantakirjattiin toisella palkinnolla. Muiston-Tytöstä jäi myös yksi luokkajuoksija, ruuna Viklo (1,32,8 km).

Kaleva Nikkari omisti 1970-1980-luvuilla suomenhevostamman Heili, joka kilpaili joitakin kertoja Erkki Hautalan ohjastamana. Nikkarilla oli muutaman vuoden omistuksessaan myös lämminveritamma.

Väinö Myllykosken tallissa on myös jalostettu muutaman vuoden ajan suomenhevostammoja.

Jussi Hautalan tallissa on jälleen aktiivista valmennustoimintaa muutaman vuoden hiljaiselon jälkeen. Kuuden hevosen tallista ovat kilpailleet mm. seuraavat hevoset: Tähtijuoksija-ruuna Iikka (1,29,2), omistajina Jari ja Jussi Hautala, ruuna Maalitykki (1,30,3), puolikas Jussin omistuksessa, tamma Tipsa P (1,20,4), Jussin valmennuksessa ja omistajana Marianne Hautala. - Lisäksi tallissa on siitoskäyttöön hankitut kaksi lämminveritammaa. - Kaunissaaressa Lahdensuon Tapanilla on lämminveritamma Angelo (1,17,8) ja toisena suomenhevostamma Suvin Vauhti. - Tapani Lahdensuo osti lämminveritamman Tuulia DH varsana, jolla kilpaili noin sata starttia. Voittoja tuli 20, viisivuotiskaudelle niistä tuli yhdeksän. Samana vuonna hän voitti Seinäjoen lämminveriliigan viidellä voitolla. Tamman ennätys oli 1,16,3. Valtakunnallisella tasolla V5:sessa paras sijoitus oli kakkostila. Tamman kilpailu-ura oli parhaimmillaan 1984, 1985 ja 1986.

---

Kankaan tallissa on myös valtakunnan työmestari vuodelta 1993, ori Piet-Hein (omistajat Tatu ja Antti Kangas), isä Selmeri ja isän isä ravikuningas Riuska, isän emä Keva ja emän isä tähtijuoksija Uskoton. Vuonna 1993 valtakunnan työmestaruus tuli Ano Rissasen omistuksessa Hollolassa. Kankaan omistuksessa on valtakunnan työmestaruuskilpailuissa tullut vuonna 1994 viides tila, 1995 toinen, 1997 neljäs ja 1998 viides. - Kankaan tallissa on myös lämminveriratsuna palveleva amerikkalais-venäläis-orlovilainen entinen ravuri, ruuna Ben bustaa (s. 1983), isä Bus Labell, emä Benita. Kilpailujen määrä 86 ja voittosumma 31.400 mk, omistaja Hanna Kangas (voittoja hänelle neljä).

---

Ajolupa tuli pakolliseksi 1960-luvun loppupuolella totoraveissa ohjastaville kilpailijoille. Hellanmaalaisista ohjastajista Erkki Hautala sai luvan ensimmäisten joukossa ja ohjasteli ammattimaisesti toisten omistamia hevosia voittaen esimerkiksi Seinäjoen raviradan ohjastajakisan 1970-luvun alkuvuosina. Hän pyöritti myös kotitilallaan valmennustallia vuosina 1972-1990. Ansioistaan Suomen Hippos on myöntänyt Erkille hopeisen ansiomerkin. (1)

Ajoluvan ovat Hautalan Erkin lisäksi myöhemmin tenttineet Martti Hautala 1970-luvulla, Jussi Hautala 1970-1980-luvuilla, Erkki Puhto 70-luvun lopussa ja Taisto Ylimäki v. 1970. Tultaessa 1990-luvulle oovat kilpailuohjastajina aktiivisesti olleet mukana ainoastaan Erkki Hautala ja Taisto Ylimäki.

Hellanmaalainen hevosharrastus on tänä päivänä pienimuotoista; hevosten omistamista, kasvattamista sekä ratsujen että harrastehevosten pitämistä. Harrastajat kuuluvat jäseninä Lapuan Hevosjalostusyhdistykseen, jonka toiminta on edellä kerrotun yhdistymisen jälkeen ollut vilkasta. Lapua on nykyäänkin hevosmäärältään maakunnan suurimpia hevosharrastuspitäjiä. Jalostustoiminta on pääosiltaan painottunut juoksijajalostukseen ja pienimuotoiseen harrasteratsujen pitoon. Nuorten tyttöjen keskuudessa harraste on ollut vahvasti nousussa.


Latomeren laitamilla juhlitaan

Vuonna 1949 Hellanmaassa on tempaistu oikein kunnolla. Asialla on ensisijaisesti ollut Hellanmaan Hevosjalostusyhdistys ja sen mukana muutkin isännät. He olivat muodostaneet yhteisen järjestelytoimikunnan ja tuloksena oli näyttävä maatalouden ja hevosjalostuksen katselmus. Lapuan Sanomat kertoo: "Toimikunnan napamiehinä huhkivat maanviljelijä ja toimittaja O.K. Hautamäki, elikkä "Maan Jussi" ja maanviljelijä H.F. elikkä Feetu Lahdensuo. Näillä on suora puhelinyhteys yötä päivää ympäri tätä Lapuaa, Etelä-Pohjanmaata ja koko maata myöten. Monilukuiset sihteerit hoitelevat näitten herrainsa ohjeitten mukaan juhlien järjestelytehtäviä, mikä onkin täysin asianmukaista, koska Hellanmaan maatalousjuhlista muodostuu ennen näkemättömät. Eräitten puhuttelemiemme paikkakuntalaisten arvelun mukaan ne joka tapauksessa mittasuhteiltaan ohittavat viime kesäisen Lapuan maatalousnäyttelyn." (1)

Seuraavassa lehdessä oli edellä kerrottujen juhlien jälkiselostus kilpa-ajojen, traktoreiden nopeusajon ja varsanäyttelyn tulokset. Pelkästään kilpa-ajoissa oli 68 hevosta, joten aikamoisesta näytön paikasta oli kysymys.

"Hellanmaan Hevosjalostusyhdistyksen ja maatalousmiesten yhteisesti järjestämä suuri maatalousjuhla viime pyhänä onnistui joka suhteessa erittäin hyvin, vaikka loppuviikolla ilma näytti hyvin uhkaavalta. Kansaa virtasi juhliin paitsi omasta kylästä, muistakin pitäjistä kaikenlaisilla ajoneuvoilla niin runsaasti, että kokonaismäärä laskettiin kahteen, kolmeen tuhanteen. Tähän on luonnolliset syynsä siinä, että kun juhlassa traktorien esittelylle ja niiden tarkoituksenmukaisuuden selostamiselle oli pantu suuri huomio, maatalousväestö halusi omakohtaisesti tutustua asiaan."

Aamulla jo yhdeltätoista suoritettiin saapuvilla olevien, puoliväliin toistakymmentälukuisen traktoriparven työnäytteet. Uutinen kertoo edelleen, että iltapäivällä oli maatalousjuhla, jossa oli sangen "monipuolinen ja arvokas" ohjelma. Ulkopuolisena esitelmöitsijänä oli agronomi Pentti Kytöharju, jonka aiheena oli hevonen ja traktori. Agronomi Niilo Kosolan esitelmä oli myös hevosaiheinen. Hän esitteli kilpailuissa olleet ravurit ja traktorit. Lisäksi Hellanmaan lausuntakuoro esiintyi, ohjelmassa oli niin ikään kansantanhuja sekä Lapuan soittokunnan esityksiä. - Juhlat eivät päättyneet tähän, illalla oli vielä juhlailtama kotoisin voimin. Juhlapuhujana oli Yrjö Kangas. Osan ohjelma-ajasta vei kilpailujen palkintojen jako.


Hellanmaan juhlaravien kärkituloksia:

1) o. Kammo 2,58,3, om. Eemeli Raitio Kauhajoki, 2) o. Mauseri 3,10,3, om. Erkki Passila Kauhava, 3) o. Säilä 3,11,4, om. M.E.Takala Ylistaro, 4) o. Manun-Kaiku 3,12,5, om. Aukusti Valli Härmä.

Sarja 3,12: 1) t. Riekki 3,10,8, om. Kustaa Nyrhinen Lapua, 2) o. Mauseri 3,14,3, 3) t. Topi 3,19,2 om. Urho Rajala Härmä, 4) o. Sorto 3,19,3, om J.V. Knuuttila Lapua.

Sarja 3,24: 1) o. Murtin-Svante 3,16,3, om. V.Hautala Härmä, 2) o. Kaasuri 3,21,2, om. Kustaa Turja Lapua, 3) t. Kasvatti 3,23,9, om Pentti Viitala Ylihärmä, 4) o. Räiske 3,27,1, om. Aukusti Hautala Lapua.

Sarja 3,35: 1) t. Säle 3.24,7, om. Juho Yliselä Lapua, 2) o. Maihinnousu 3,33,0, om. Veljekset Kitinoja Munakka, 3) o. Tomo 3,34,0, om. U. Ala-Viitala Härmä.

Sarja 3,45: 1) t. Kernas 3,33,2, om Pentti Tiitu Lapua, 2) t.Pössä 3,33,4, om V.Koski Ylistaro, 3) o. Viuhka 3,37,1, om. L.Hakomäki Ylihärmä.

Varsasarja: 1) r. Arra 1,46,1, om A. Mäki-Pelkola Kauhava, 2) o. Kloppi 1,58,0, om. Osuusliike Laaja Lapua, ajaja E. Smedberg Lapua, 3) t. Lillu 1,59,5, om. Veljekset Rajala Lapua.

Ravikilpailuissa jaettiin seuraavat kierto- ja kunniapalkinnot: Ajojen nopeimpana hevosena sai o. Kammo Lapuan Nahka ja Valjas Oy:n sekä O.K. Hautamäen lahjoittamiin kiertopalkintoihin ensimmäiset kiinnitykset. Kunniapalkintoja saivat Lapuan nopeimpana t. Viesti, Hellanmaan nopeimpana o. Lootus.

Juhla- ja näyttelypäivän aikana pidettiin myös varsanäyttely, jossa palkittiin 28 varsaa.

Traktorien nopeuskilpailun tulokset. Kilpailumatka oli yksi kilometri: 1) Ford, om. Aukusti Lahdensuo, ajaja Yrjö Kivekäs 1,37,0, 2) Fordson-Major, om. Lapuan Autokeskus 2,07,9, 3) Volvo, om. A. Talvitie 2,14,2, 4) Oliver, om. Veljekset Antila, ajaja Elo Antila 2,25,0, 5) Ford, om. Veljekset Lassila 2,30,7, 6) Farmall, om. O.K.Hautamäki, ajaja J.Porola 3.10,3. (2)

Seuraava sivu